Häpeän tunne on yksi kaikkein tuskallisimmista tunteista.
Siihen liittyy epäonnistumisen, arvottomuuden ja kyvyttömyyden tunteita. Häpeän
tunteen lamaannuttama ihminen hämmentyy, jähmettyy eikä kykene siinä hetkessä
ajattelemaan selkeästi. Häpeän tilassa ihmisen kokemukset omasta huonommuudesta
ja arvottomuudesta korostuvat ja hän on vakuuttunut siitä, että toiset ihmiset tietävät
/näkevät millainen ihminen ”oikeasti ”
on.. arvoton, huono ja kelpaamaton.
Häpeävä ihminen tarkastelee itseään muiden näkökulmasta
ennakko-odotuksella, että muut näkevät hänet huonona, kyvyttömänä, tyhmänä. Toisinaan
häpeä saattaa myös aktivoitua pelkästään häpeällisistä mielikuvista siitä, että
joku saattaisi arvostella ja arvioida häntä ja todeta hänet huonoksi. Ihminen
ei välttämättä ymmärrä yhdistää omaa arvottomuuden tunnettaan siihen, että hän
automaattisesti odottaa muiden arvostelevan - hän on ainoastaan tietoinen
omasta epämääräisestä pelostaan tai riittämättömyyden tunteestaan.
On luonnollista että ihminen kehittää strategioita häpeän
tunteen kestämiseksi tai sen välttämiseksi. Nathansonin (1992) mukaan ihminen reagoi ja
käyttäytyy käsittelemättömän häpeän tunteen aktivoiduttua neljällä varsin
selvästi erottuvalla tavalla, jotka ovat:
eristäytyminen (withdrawal)
hyökkääminen muita vastaan (attack other)
sisäisten kokemusten välttäminen (avoidance)
hyökkääminen itseä vastaan (attack self).
Muista ihmisistä etääntyminen / eristäytyminen
Tässä käsikirjoituksessa ihminen hyväksyy häpeän ”olen
arvoton”-viestin totena, hän eristäytyy ja piiloutuu. Ihmisellä on vaivautunut olo ja halu paeta
toisten seurassa, sillä toisiin ihmisiin liittyy kuvitelmia heidän kielteisistä
reaktioistaan, mielipiteistään suhteessa itseen. Pyrkimyksenä on olla
altistumatta uusille häpeällisille tilanteille. Ihminen eristäytyy muista
ihmisistä ja tilanteista vältelläkseen häpeän tunteita.
Hyökkääminen muita vastaan
Tässä käsikirjoituksessa ihmisellä on negatiivisa ajatuksia
toisista, ”minä en ole ongelma, muut ovat”. Vihamielisyys suunnataan tässä
strategiassa muihin ihmisiin heitä loukkaamalla, halveksimalla, nolostuttamalla.
Häpäisemällä, syyttämällä ja vihaamalla toista
omat häpeän tunteet suunnataan itsestä poispäin, häpeää tuottavan tilanteen
aiheuttajaan esimerkiksi tilanteissa joissa ihminen kokee tulleensa torjutuksi.
Hyökkäämällä muita vastaan ihminen kohentaa omaa minäkuvaansa, saa oman häpeän
tunteen väistymään ja tuntemaan itsensä paremmaksi, vahvemmaksi ja vaikutusvaltaiseksi.
Sisäisten kokemusten välttäminen
Tässä käsikirjoituksessa ihminen pyrkii välttämään hankalia
ajatuksia tai tunteita, jotka synnyttävät häpeää. Ihminen ei välttämättä ole tietoinen
häpeän kokemuksestaan, ei tunnista sitä tai kieltää sen ja pyrkii siten kiinnittämään
oman ja muiden huomion muualle. Tavoitteena on tuntea niin vähän häpeää kuin
mahdollista tai osoittaa ettei tunne häpeää.
Sisäisten kokemusten välttäminen voi näyttäytyä esimerkiksi jännityshakuisena
elämäntapana, addiktioina, häpeämättömänä käyttäytymisenä. Sisäisten kokemusten
välttämiseen liittyy toisinaan myös tarvetta korostaa omia saavutuksia, painottaa
toisilta saatuja kehuja ja ottaa valikoiden vastaan rakentavaa palautetta-
ohittaen kaiken sen mikä voisi muistuttaa ihmistä tämän epätäydellisyydestä.
Hyökkääminen itseä vastaan
Tässä käsikirjoituksessa ihminen pitää omaa riittämättömyyttä,
tyhmyyttä ja kelpaamattomuutta tosiasioina mistä seuraa itseinhoa, vihaa itseä
kohtaan. Ihmisellä on korostunut tietoisuus kaikesta siitä mitä joskus on tehnyt
väärin, omista puutteista ja kielteisistä luonteenpiirteistä.
Tähän käsikirjoitukseen sisältyy itsekritiikkiä, jonka
tarkoituksena on pakottaa itse paremmaksi, jopa täydelliseksi estäen siten häpeän
tunteen aktivoitumisen. Tapa jolla ihminen suhtautuu itseen on kriittistä ja
arvostelevaa – sekä sisäisen puheen tasolla
että tavassa jolla hän puhuu itsestään toisille.
Hyökkääminen itseä vastaan voi näyttäytyä myös siten, että ihminen
hakeutuu itseä nöyryyttäviin, alentaviin tai alistaviin ihmissuhteisiin. Tämän kaltaiset
ihmissuhteet ovat usein ihmiselle emotionaalisesti haavoittavia. Toisaalta ne lievittävät
mahdollisesta eristäytymisestä aiheutuvaa yksinäisyyttä.
Yllä mainitut häpeän käsikirjoitukset ovat reagointi- ja
käyttäytymistapoja, joilla ihminen pyrkii selviytymään häpeän tunteen kanssa. Huomion
kiinnittäminen omiin välttämisstrategioihin ja niihin liittyviin käyttäytymismalleihin
on tärkeä alku havaintojen, ajatusten ja tunteiden muokkaamiseksi sen suuntaisesti
että häpeän rakentava käsitteleminen mahdollistuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti